sunnuntai 22. huhtikuuta 2007

10 ja puoli tuntia

Hyvinhän tää menee.

Alkaa tulla olo, että tää voi jopa onnistua.

Päässä vähän humisee, kädet vähän tärisee ja on kylmät - mutta olo on huomattavasti parempi kuin silloin kun viimeksi yritin lakkoa 6 vuotta sitten - kiitos nikotiinikorvaustuotteiden.

Kolmas imeskelytabletti menossa tänä aamuna. Eka tuli nielaistua heti aamutuimaan ja se jo olisi ollut syy vetää rööki, mutta pysyin kovana. Tutkimusten mukaan yllättävä stressitilanne on suurin syy, miksi tupakkalakko menee poikki. Yllättävä stressitilanne on sama kuin suuttuminen johonkin asiaan tai tilanteeseen, riita, tms tilanne jossa vain alkaa harmittaa niin kovaa, että se on sitten tupakan paikka. Olen varautunut tähän reaktioon nyt etukäteen ja tiedostan sen - osaan varoa sitä.

Tupakkahistoriaa on nyt takana 25 vuotta. Viimeisinä vuosina olen polttanut keskimäärin yli 40 savuketta päivässä. Kunto on mennyt aika heikoksi. Ja rahaa on palanut ihan älyttömästi, melkein 300 euroa kuukaudessa tupakkaan on tosi paljon. Siinä joutuu jo tekemään monta päivää töitä.


Fyysinen riippuvuus on se kaikkein pienin juttu tässä lakossa. Pari päivää kun menee, niin sitten helpottaa sillä alueella oleellisesti. Psyykkinen riippuvuus on paljon isompi asia. Tupakointihan oikeasti on mukavaa ja rentouttavaa. Siihen liittyy niin paljon hyviä asoita. Aamukahvi, syöminen, juominen, baari-illat, terassihetket, autolla ajo, illan viimeinen tupakka, taukohetket, kirjoittaminen, niin monta muuta asiaa.....

Kohta alkaa varmaan vieroitusoireet kovemmin käydä päälle. Niitä odotellessa.

Ei kommentteja: